lauantai 31. joulukuuta 2011

Onnellista Uutta Vuotta/Happy New Year

Nyt on aihetta juhlaan, ei vain siksi että on Uusi Vuosi vaan myös siksi, että Ilonan kammarissa on käynyt tähän mennessä 10 000 kävijää! Kyllä täällä onkin sutina käynyt, vaikka kammarin emäntä ei aina ihan täydessä iskussa ole ollutkaan.

Kulunut vuosi on tuonut mukanaan TODELLA iloisia ja hyviä asioita, joista ei uskaltanut vuosi sitten unelmoidakaan. On se tuonut huonojakin asioita. Mutta niistä oppii aina jotakin, joten eivät nekään asiat lopulta olleet pelkästään huonoja.

Meillä on M:n kanssa rauhallinen Uuden Vuoden vastaanotto tynnyrisaunalla ja rantakodalla. Hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista tullaan sisälle Lakun kanssa kyyristelemään pöydän alle paukkeelta suojaan.

Kiitos kaikille kammarin kävijöille innostuksestanne, tervetuloa ensi vuonnakin!

Today we celebrate not only the New Year, but also that Ilona´s apartment has already 10 000 visitors from nearly every tiny corner in the world.

We're about to go to the outdoor sauna by the lake and we'll swim in the lake as well. Then we'll grill some food in the tee pee, which is built by my husband. 

Finally today we've got snow in Finland! I wish a Happy New Year for every reader and I wish you welcome  back to my apartment also next year!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää Joulua/Merry Christmas

Tämän tontun nimi on Pöljänteri. Olen saanut sen joskus eräältä ihmiseltä lahjaksi. Nimi ei kerro siitä ihmisestä, vaan Pöljänteri on tonttu Toljanterin kaukainen, vähän yksinkertaisempi serkku.

Pöljänteri ilmestyy aina joulun aikaan olohuoneen sohvalle istumaan. Se valvoo, että joulurauhaa noudatetaan. Muinakin aikoina kuin jouluna se kolistelee yöllä nurkkia, jos talossa paljon riidellään.

Sen lemmikki on vuohi, vaikka se äkkiseltään näyttääkin porolta. Vuohi on sillä tiukasti lie'assa vaikka olen tullut siihen tulokseen, että vuohet eivät helposti karkaile.

Suurimman osan vuodesta Pöljänteri viettää hyllyssä kodinhoitohuoneen katonrajassa. Se näkee sieltä myös kesän ja pääskyset, niinkuin Tonttu-laulussakin:

Vaikka pääsky nyt poissa on, 
keväällä tuoksuun tuomiston 
kyllä se saapuu varmaan
seurassa puolison armaan. 

Jouluaattoyönä, syötyään keittiön pöydälle jääneitä ruokia maha pullollaan, Pöljänteri vajoaa mietteisiinsä.

Vaiti metsä on alla jään, 
kaikki elämä makaa. 
Koski kuohuvi yksinään
kumuten metsän takaa. 
Tonttu puoleksi unissaan 
ajan virtaa on kuulevinaan
tuumii, minne se vienee
missä sen lähde lienee. 

Ilonan kammari toivottaa kaikille lukijoilleen Iloista Joulua!

Happy Christmas for every reader from Ilona's apartment!

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Ei ole Kööpenhamina kuin ennen/Copenhagen is not like formerly

Kävimme itsenäisyyspäivän viikonloppuna Kööpenhaminassa. Blue1 lentää sinne Tampereelta suoraan. Minulla ei ole ollut Tanskaan mitään erityistä kosketusta, paitsi että puolisoni sukujuuret ovat siellä. Hänessä onkin ehkä jotakin sellaista mutkatonta, mitä saattaa aistia myös tanskalaisissa ihmisissä.

Olen kuunnellut Loirin esittämänä Juha Vainion kappaletta "Ei ole Kööpenhamina kuin ennen". Siinä kerrotaan hurjasta merimieselämästä ja kaivataan kadotettua nuoruutta. Myös pianonsoiton opettajani, eläkkeelle jäänyt muusikko, tarinoi usein nuoruutensa Nyhavnista. Hän soitti kaljapalkalla yökerhoissa, joissa meno oli villiä.

http://www.youtube.com/watch?v=v3fARpu3LDE


Niinpä oli pakko mennä katsomaan, onko se Nyhaven niin kuin ennen. Söimme lounasta pubissa, jossa villistä merimieselämästä oli enää jäljellä pornahtavat vanhat valokuvat pubin seinillä. Toisella puolella meistä istui joukko eteläamerikkalaisia reppumatkaajia, toisella puolella kolme tätiä söi hampurilaista oluen kera. Sellaiset tädit tuskin olisivat eksyneet siihen entiseen Nyhavniin. Hinnat ovat nousseet ja väki on keskiluokkaistunut. 


Kolusimme perinteisiä turistikohteita: Thorvaldsenin museo, Pieni merenneito -patsas, Rosenborgin ja Amalienborgin linnat, Pyöreä torni, kirkkoja... Jostain syystä pakolliset nähtävyydet tuntuvat minusta aina vähän pakollisilta nähtävyyksiltä.


Tivoli on auki joulun alla, vaikka talvikauden onkin suljettuna. Odotin perinteistä tivolimaailmaa, siirtymistä hetkeksi satujen ihmemaahan. Seikkailuani haittasivat puistattavat huvipuistolaitteet, joista kuului ihmisten kiljunta. Ne veivät hohdon sirkuskarusellin eläinhahmoista ja lammella japanilaistyylisillä veneillä seikkalevien lasten hurmiosta.


Kojuissa myytiin makeaa jouluglögiä, joka olikin tivolin juttu. Myös muita herkullisia tuoksuja saattoi aistia ilmassa. Tivolin monet ravintolat olivat täpötäynnä.



Tanska on kuuluisa smörrebrödistä (tiedän, en osaa kirjoittaa sitä oikein). Ihmiset söivät sellaisia kaikissa tilanteissa ja monet muutkin ravintola-annokset näyttivät rakentuvan leivän varaan. Leipiä oli pieniä ja isoja ja mitä moninaisimmilla päällisillä. Jouduin tinkimään vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Kuvan leipä oli kuitenkin ruista ja sopi mainiosti paahtopaistin, pikkelsin, suolakurkkujen ja paahdetun sipulin seuraksi.



Halusimme retkeemme myös eksotiikkaa ja päätimme kävellä Christianiaan. Kuvittelin, että 70-luvun hippiväestö on keskiluokkaistunut ja heidän huumehöyryisestä nuoruudestaan on jäljellä vain hatarat muistot ja persoonalliset pienet asumukset. Kuvitelmani osoittautui vääräksi, sillä jouduimme keskelle epämääräisiä markkinoita, joiden kojuissa myytäviä tuotteita emme uskaltaneet ryhtyä tarkemmin tutkailemaan. Christianiassa valokuvaaminen on kielletty, enkä suosittele kenenkään sitä yrittävän. Tänä vuonna kaupungin hallinto on kuitenkin antanut hippiyhteisölle kuoliniskun, joten voi olla, että vaihtoehtoryhmän 40 vuotta jatkunut boheemielämä ei enää kanna kovin pitkälle. Kaupunki nimittäin haikailee tuosta merenrannasta paikkaa huippukalliille asuma-alueelle.



Pyöräily on Kööpenhaminassa erittäin suosittua ja kaupunkilaisten pyörät ovat nostalgista Aino-tyyliä. Christianialaisten ansiota lienee, että heidän kehittelemänsä kuljetuslaatikot pyörissä ovat laajasti kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Myös Suomeen toivoisi yhtä positiivista suhtautumista pyöräilyyn. 


Muutenkin köpisläiset ovat positiivista väkeä. He ovat kohteliaita ja avoimia. Ihmisten ulkoinen tyyli on rento: kaupungille voi lähteä vaikka verkkareissa eikä korkokenkiä juuri näy. Naisten tyypilliset jalkineet olivat saappaat. Kostean raaka meri-ilma vaatii käytännöllistä pukeutumista ja sitä kööpenhaminalaiset myös noudattavat. Naisten naisellisuus ei ole vaatteista kiinni.


Matka oli onnistunut, vaikka jouduin täydentämään varustustani pipolla ja tumpuilla. Paluumatkalla lentokenttävirkailija uhkasi, että joudumme palaamaan Tukholman kautta ja ehkä yöpymään siellä. Toinen pariskunta kuitenkin lähti Tukholmaan vapaaehtoisesti ja me pääsimme suoraan takaisin Tampereelle.



Last weekend we was to Copenhagen, Denmark. The city was nice althrough the weather was rainy and windy. Copenhagen is not any more as wild as in a Finnish song, that tells about sailors´adventures in Nyhavn ("New port") with drinking and girls. People are friendly and open-hearted. Women wear practically in the cold and muggy maritime climate. We made sight-seeing in the center of city and visited the Christmas market in Tivoli.