sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

tiistai 22. lokakuuta 2013

Ilonan kammari on sulkenut ovensa

Ilonan kammari sulkee ovensa toistaiseksi. Saattaa olla, että Ilona aloittaa vielä joskus uuden blogin. Kerron teille siitä kammarin välityksellä, kun se on ajankohtaista.

Rauhaisaa syksyä ja joulun odotusta ja kiitos teille ystäväni matkasta kanssani!

Ilona

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pääsiäistunnelmaa

Ihanaa pääsiäistä kaikille kammarin lukijoille!
I wish a wonderful Easter to everyone!


Lainasimme pääsiäiseksi mummulaa, jonka asukkaat ovat lentäneet pohjoiseen. Paistellaan lampaanviulua uunissa ja suunnitellaan ulos lähtemistä. Unohdinko kertoa, että päätin pitää lomaa ihan koko pääsiäisen ja vähän ylikin. Aluksi oli vähän vaikeaa, piti ensin kiukutella että sai itsensä asettumaan. Nyt jo helpottaa kun tiedossa on kävelylenkki, pitkään ja hartaasti rakenneltu ateria ja päälle päätteeksi rantasauna.

Tiedättekö muuten sellaisesta kuin viskimämmi? Kuulin tämän jostakin, en muista mistä, taisi olla telkkarissa. Mämmiin siis laitetaan kerman ja sokerin lisäksi pieni tilkka viskiä. Jos laittaa liian suuren tilkan, se ei ole hyvää. Minä tykästyin siihen ruokalajiin niin että piti käydä varta vasten viskiostoksilla. Suosittelen!

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Kiusauksenteon hauskuus




Tulppaaneiden ilostuttamaa lauantaipäivää kaikille! Tänään minua puhuttaa kiusaus.

M on hoitanut suurimman osan ruokahuollosta tänä talvena, koska minä en aina ole ollut liikkeellä edes kauppojen aukioloaikoihin. M:n eväissä oleminenkaan ei ole hullumpaa, sillä hänellä on taito tehdä arkiruuastakin herkullista. Kuitenkin, kun oma tunne siitä, että ilmaa on ympärillä - ja ikkunasta ulos katsoessa myös valoa - on vähän vahvistunut, ruuanlaitto on alkanut taas minuakin inspiroimaan.

Olen jossakin kyläpaikassa nähnyt tällaisen "kiusauksentekolaitteen", jolla siis suikaloidaan vihanneksia. Niitä on melko harvoissa paikoissa myytävänä, mutta jossakin marketissa vaellellessani havaitsin hyllyssä tällaisen vehkeen ja kouhaisin sen mukaan. Testattuani sitä totesin, että se on eri näppärä peli ja perunoiden syöttäminen laitteeseen on mukavaa puuhaa.




Ette ehkä kaikki tiedä, että minulla on taipumus addiktoitua johonkin toimintaan, esimerkiksi ompeluun, tulppaaneiden ostoon tai mankelointiin. Voitte siis kuvitella, mitä meillä nyt syödään joka viikonloppu ja väliin viikollakin. Viime viikonloppuna oli Janssonin kiusausta ja nyt kinkkukiusausta, johon heitin myös pari porkkanaa mukaan. Annetaan hautua pitkään, niin että pinnasta tulee oikein rapea.

Kiusauksesta tulee mieleen koulussa opetettu Isämeidänrukous, jossa sanottiin, että "äläkä saata meitä kiusaukseen". Minä käsitin sen kohdan niin, että rukoillaan, ettei joutuisi kiusatuksi. Koululaisen kannalta se on varsin relevantti toive, vaikka oma rukoukseni ei aina täyttynytkään.

Nyt voisin rukoilla, että "anna kaikille perheille tällainen kiusauksentekolaite, niin ruuanlaitto on hauskaa ajanvietettä". Sitäpaitsi raa'at perunat ovat ehdottomasti parempi raaka-aine vuokiin kuin mitkään pakastealtaan puolivalmisteet. Alla vielä kuva lopputuloksesta. Viime viikonloppuinen Janssonin kiusaus oli mehevää ja herkullista muhittuaan yli kaksi tuntia uunissa. Seuraavana vuorossa on silakkalaatikko, kunhan löydän kaupan josta voin pyydystää silakoita ja sitten...


lauantai 9. maaliskuuta 2013

Minuun on iskenyt kansantauti

Hip hei, täällä taas! Tämä nainen on vähän jymähtänyt eikä ole ollut voimia miettiä bloggaamisia. Tänään sattui sellainen lupompi päivä ja ajattelin taas avautua. Sain muuten laitettua kuvatkin edelliseen postaukseen näin jälkikäteen!

Kävimme pari vuotta sitten Haapsalussa galleria Epp Mariassa, jossa galleristina toimii taiteilija Epp Maria Kokamägi. Ketä kiinnostaa, alla on linkki kyseiseen paikkaan.

http://www.eppmaria.ee/Epp-Maria-Galerii-tutvustus/

Galleriasta lähti mukaamme vuoden 2011 kalenteri, jossa jokainen kuukausi on maalaus ja kalenteria voikin käyttää seinällä vaihtuvana taidenäyttelynä. Ei haittaa, vaikka vuosi on jo vaihtunut pariin otteeseen, sillä maalaukset ovat edelleen yhtä kauniita ja värikkäitä.


Käänsin tämän maaliskuun lehden näkyviin ja sieltä tuli esiin nuukahtanut nainen nuukahtaneiden kevätkukkien kanssa. Se on ihan kuin minä, yhtä vedoton. Paukut on niinsanotusti loppu. Parina viime viikkona pientä piristystä on ollut havaittavissa. Mutta niin helposti edelleenkin mieleen tulee ajatus, että ei jaksa. Ei niin ei.

Sitten vaan jättää väliin. Niinkuin vaikka eteisen siivouksen ja naulakoissa roikkuvien pomppien läpikäymisen. Jos jakaa asuntoa osiin, voi yhden osan selvittämällä saada jotakin pientä näkyvää aikaan. Riittämättömyys, tuo keski-ikäisen naisen kansantauti! Tässä jonakin viikonloppuna mankeloin aivan ylivoimaisen kasan lakanoita ja pyyhkeitä. Kodinhoitohuone näytti hetken siltä kuin siellä olisi ollut kaikki hallinnassa. Tiesin kyllä koko ajan että se on suurta hämäystä. Röykkiöitä alkaa muodostua jo saman päivän iltaan mennessä.

Tänä aamuna harjoittelin taas semmoista asiaa, mitä olen alkanut tekemään. Että istun ja katselen. Ja yritän löytää sen osan itsestäni, joka ihailee varauksettomasti kaunista maisemaa joka ikkunasta näkyy. Miettimättä samanaikaisesti vakuutuksia, laskutusta, aikataulua, akupunktioon menoa, koiran kynsien leikkaamista, verhojen ostoa, asiakkaita ja niitä mankeloitavia liinavaatteita. Että ihan ajattelen pysähtyä siihen hetkeen ja tuijotella ulos.

Huomasin sitten katsoessani, että Väsynyt puu (lähes yhtä väsynyt kuin minä) on pukeutunut juhla-asuun ja nappasin siitä kännykkäkameralla kuvan. Tajusin että tämän päivän to do -listassa sen katselu menee nyt kaiken ohi. Ei ole mitään tärkeämpää. Puu oli täynnä kimallusta, joka latistui kameran linssin läpi. Mutta näkyy sitä vähän kuvassa.

Minulla olisi kerrottavaa romanttisista verhoistakin, mutta säästän sen ensi kertaan. Mukavaa lauantai-iltaa ja myös alkavaa uutta viikkoa lukijoille!


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Tuunaillaan ikkunalamppuja ja tarkastetaan rantasaunan paikkaa


Mitä tämä Blogger nyt meinaa. Etten pysty tuomaan blogiin kuvia lainkaan omalta koneeltani vaan vain verkkoalbumista tai jostain muualta verkosta. Onko kenelläkään suurempaa tietämystä asiasta?

Tämän päivän päivitys jäänee ilman kuvia. Piti kertoa ikkunalampuista. Minä olen hurahtanut Pohjois-Ruotsista Lappiin levinneeseen tapaan laittaa ikkunoihin tunnelmavalaisimet. Alla olevassa linkissä on esimerkki ikkunalampuista. Meillä oli sopivasti olohuoneen verholautojen alla sähköpisteet, sillä siitä oli aikanaan revitty irti loisteputket, tiedättehän, sellaiset millä oli 80-luvulla tapana valaista huone. Siten ikkunalamput olivat oivallinen uusiokäyttötapa verholaudassa olevalle lamppuvaraukselle. Lampuista tulee mieleen pohjoinen. Minuun on iskostunut Lapin kaipuu Leville ja Ylläkselle suuntautuneista laskettelureissuista. Lampuista tulee niin mukava ja kotoisa tunnelma, että!

 


http://weefellows.kotisivukone.com/27

Sitten kävimme tarkastamassa ensi kesänä nousevan rantasaunan nurkkien paikat. Tällä hetkellä paikalla on lohduton monttu, jonne on ajettu isoja kiviä eikä saunaa ollut ihan helppo vielä kuvitella paikalleen. Rakennuslupatoimistossa hakemusta pyöriteltiin vähintääkin sen muutaman satasen arvosta, mitä lupa maksoi. Grillikatoksen paikkaa veivattiin kun se oli ensin liian lähellä "rajaa". Rajan takana olevan maan omistaja on sama kuin sisäpuolisenkin, mutta ei riittänut että sama omistaja eli M vakuuttaa antavansa itselleen luvan rakentaa grillikatos 8 metrin päähän rajasta...


Ensi kesänä ehkä nousevat seinät ja voi olla että syksyllä päästään jo saunomaankin, mutta on turhan toiveikasta uskoa että koko mökki, vaikka pieni onkin, olisi valmis kesän jälkeen. Kesäksi on Ilonan kammarin lukijoille luvassa kuvia ja tarinoita rakennuspuuhistamme. Niin, jos ja kun keksin, miten saan kuvia lisättyä blogiin.

maanantai 31. joulukuuta 2012

Uuden vuoden postaus/Good New Year

Vielä ehtii, vielä ehtii ennen joulukuun loppua... Terveiset mummulan oman kylän ilotulituksesta! Mukavia uudenvuoden juhlia ja Toiveikasta Uutta Vuotta kaikille lukijoille!

I wish a Very Happy New Year to my readers!